Tuuli kytketty mukaan
Vihdoinkin kuluneen viikonlopun aikana sain kuin sainkin tehtyä tuulimyllyille paikat, johdotukset ja kytkennät. Eli jos tuulee sekään energia ei pitäisi hukkaan mennä. =) Tosin nyt ei sitten ole oikein tuullut pariin päivään...
Myllythän on siis 1,2kW ja 2kW versiot 48V jännitteelle. Eli teoriassa huipputeho voi olla jopa 3,2kW nimellistä noista ulos. Aika näyttää saanko niistä mitään pihalle. Aika suuri kynnys näyttäisi olevan pyörimään lähtemiselle. Mutta kyllä ne myös sitten pyörivät kun sille päälle sattuvat.
Kytkentää mietin kohtalaisen kauan mutta toteutin sen, ainakin nyt kokeilumielessä MPPT säätimillä jotka on varsinaisesti tarkoitettu aurinkoenergialle. Laitoin tasasuuntauksen katon tuntumaan ja tuon tasasuunnatun sähkön alas säätimille. Saattaa olla, että kun löydän, laitan sopivat >150V konkat tuohon rinnalle vielä.
Mietintää aiheutti mm. se, että MPPT säätimen kanssa jännite pitää olla yli latausjänitteen ennen kuin latausta voi tapahtua. Mutta toisaalta generaattori on kolmivaiheinen ja järjestelmä vaatii tasasuuntauksen, eli generaattori on joka tapauksessa tunnoton akuille. No, pitää katsoa miten homma lähtee käyntiin vai lähteekö se ylipäätään ollenkaan.
Toinen mylly on kiinni suoraan järjestelmän vaiheessa yksi. Kakkonen ja kolmonen saa nyt molemmat puolet aurinko kapasiteetista, eli 1,2kW per laite. Toinen mylly on omalla säätimellään kiinni akuissa siten, että senkin mahdollisesti tuottama energia mitataan akun puolelta, ellei sitten energiaa käytetä suoraan invertereillä. Mutta joka tapauksessa vaikuttaa balansiin ja siihen paljonko energiaa akusta on tarvinnut ottaa. Kaikille tulee jatkossa kuitenkin oma mittaus.
Seuraava vaihe onkin sellainen, että laitan kolme erillistä Raspberry PI:tä keräämään dataa. Eli yksi kerää ostettua sähköä, toinen kerää käytettyä sähköä ja kolmas mittailee mitä tuotantoa tulee. Battery monitor taas kerää dataa akun toiminnasta. Tämä kytkettäneen siihen Raspberyyn joka kerää datan ja julkaisee sen sekä myös toimii kuorman ohjaimena, ellei sitten kuorman ohjainkin kannata rakentaa omaan yksikköönsä. Toistaiseksi itselle helpompaarakentaa nämä omiin erillisiin yksiköihinsä koska USB - Serial muuntimet tuntuvat tunnistuvan milloin missäkin järjestyksessä. Samalla varmistan, että koska kaikki ovat omia moduuleitaan fyysisestikin, ne ovat todellakin itsenäisiä toimivia kokonaisuuksia. Samalla siis mahdollistuu yhden toiminnon rakentaminen, päivittäminen ja testaaminen ilman toisen moduulin häirintää. Ensiksi siis pitää rakennella mittaukset ja saada ne tallentumaan johonkin (nyt menee tekstitiedostoon) josta tietoa voi käyttää. Käytännössä tuon ympärille voin sitten rakennella itselleni web sivun johon lähetän vaikkapa päivittäisen kertymän. Oma valvonta softa sitten näyttää vaikkapa viiden sekunnin välein tuotannot eri paikoista, akun tilan, ja paljonko verkosta ostetaan sähköä ja paljonko talo kuluttaa. Tätä dataa ei kuitenkaan tarvitse kovin kauaa säilytellä. Päiväkohtainen kulutus ja osto ovat ne tärkeimmät tiedot joista alkaa syntymään kuukausi ja vuositasolla sitä dataa joka kiinnostaa.
Kun tiedon keruu on valmis ja informaatiota on tarjolla kulutuksesta ja tuotosta, pitää alkaa keräämään tietoa lisää. Eli lämpötiloja. Huone kohtainen lämpötila ja etenkin vesivaraajan lämpö ovat kiinnostavia. Nämä tiedot ovat tärkeitä, jotta esim. silloin kun emme ole kotona, voidaan akkujen täytyttyä varata vaikkapa lämminvesivaraajaan lämpöä, jotta sähköä ei tarvitsisi ostaa yöllä tai kuluttaa akkukapasiteettia veden lämmitykseen. Toisaalta lämmitystä voidaan ohjata siten, että kaikki lämmittimet eivät ole yhtäaikaa päällä, eli vähentää huippukuormaa, joka taas säästää akkuja.
Kytkentää mietin kohtalaisen kauan mutta toteutin sen, ainakin nyt kokeilumielessä MPPT säätimillä jotka on varsinaisesti tarkoitettu aurinkoenergialle. Laitoin tasasuuntauksen katon tuntumaan ja tuon tasasuunnatun sähkön alas säätimille. Saattaa olla, että kun löydän, laitan sopivat >150V konkat tuohon rinnalle vielä.
Mietintää aiheutti mm. se, että MPPT säätimen kanssa jännite pitää olla yli latausjänitteen ennen kuin latausta voi tapahtua. Mutta toisaalta generaattori on kolmivaiheinen ja järjestelmä vaatii tasasuuntauksen, eli generaattori on joka tapauksessa tunnoton akuille. No, pitää katsoa miten homma lähtee käyntiin vai lähteekö se ylipäätään ollenkaan.
Toinen mylly on kiinni suoraan järjestelmän vaiheessa yksi. Kakkonen ja kolmonen saa nyt molemmat puolet aurinko kapasiteetista, eli 1,2kW per laite. Toinen mylly on omalla säätimellään kiinni akuissa siten, että senkin mahdollisesti tuottama energia mitataan akun puolelta, ellei sitten energiaa käytetä suoraan invertereillä. Mutta joka tapauksessa vaikuttaa balansiin ja siihen paljonko energiaa akusta on tarvinnut ottaa. Kaikille tulee jatkossa kuitenkin oma mittaus.
Seuraava vaihe onkin sellainen, että laitan kolme erillistä Raspberry PI:tä keräämään dataa. Eli yksi kerää ostettua sähköä, toinen kerää käytettyä sähköä ja kolmas mittailee mitä tuotantoa tulee. Battery monitor taas kerää dataa akun toiminnasta. Tämä kytkettäneen siihen Raspberyyn joka kerää datan ja julkaisee sen sekä myös toimii kuorman ohjaimena, ellei sitten kuorman ohjainkin kannata rakentaa omaan yksikköönsä. Toistaiseksi itselle helpompaarakentaa nämä omiin erillisiin yksiköihinsä koska USB - Serial muuntimet tuntuvat tunnistuvan milloin missäkin järjestyksessä. Samalla varmistan, että koska kaikki ovat omia moduuleitaan fyysisestikin, ne ovat todellakin itsenäisiä toimivia kokonaisuuksia. Samalla siis mahdollistuu yhden toiminnon rakentaminen, päivittäminen ja testaaminen ilman toisen moduulin häirintää. Ensiksi siis pitää rakennella mittaukset ja saada ne tallentumaan johonkin (nyt menee tekstitiedostoon) josta tietoa voi käyttää. Käytännössä tuon ympärille voin sitten rakennella itselleni web sivun johon lähetän vaikkapa päivittäisen kertymän. Oma valvonta softa sitten näyttää vaikkapa viiden sekunnin välein tuotannot eri paikoista, akun tilan, ja paljonko verkosta ostetaan sähköä ja paljonko talo kuluttaa. Tätä dataa ei kuitenkaan tarvitse kovin kauaa säilytellä. Päiväkohtainen kulutus ja osto ovat ne tärkeimmät tiedot joista alkaa syntymään kuukausi ja vuositasolla sitä dataa joka kiinnostaa.
Kun tiedon keruu on valmis ja informaatiota on tarjolla kulutuksesta ja tuotosta, pitää alkaa keräämään tietoa lisää. Eli lämpötiloja. Huone kohtainen lämpötila ja etenkin vesivaraajan lämpö ovat kiinnostavia. Nämä tiedot ovat tärkeitä, jotta esim. silloin kun emme ole kotona, voidaan akkujen täytyttyä varata vaikkapa lämminvesivaraajaan lämpöä, jotta sähköä ei tarvitsisi ostaa yöllä tai kuluttaa akkukapasiteettia veden lämmitykseen. Toisaalta lämmitystä voidaan ohjata siten, että kaikki lämmittimet eivät ole yhtäaikaa päällä, eli vähentää huippukuormaa, joka taas säästää akkuja.
Kommentit
Lähetä kommentti